CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

lauantai 6. lokakuuta 2012

Sara: Ajatuksia

Lähden tässä heti alkuun kommentoimaan Sannan postausta (jonka voitte käydä lukemassa TÄÄLTÄ)

Sanna kirjoittaa "Sitten toinen eli M. Siihen pitäis taas ottaa viimesen kerran yhteyttä joskus tässä kuussa ja sanoa että se on joko tai. Eikä mitään eipäs juupas leikkejä. Saman päätöksen on joutunut tekemään myös SARA ja uskoisin että elämä on sen jälkeen asteen helpompaa kun ei tarvitse enää miettiä."

Pitää aivan paikkansa, kun asiat loksahtavat vihdoin omille "urilleen" ja paikoilleen tulee helpottava olo, kun ei tarvitse enää miettiä ketään tai mitään. Mä olen sellainen ihminen joka miettii paljon asioita päässäni ja ehkä vähän liikaakin. Uskon, että me kaikki naiset ollaan sellaisia jotka miettivät ihmissuhdekuvioita paljon eri kantilta ja niitä pyöritetään ja mietitään ja puidaan parhaan ystävän kanssa. Lopuksi, kun on tarpeeksi asioita pohdittu alkaa selviämään asioita ja kokonaiskuva hahmottumaan. Esim. Juurikin tämä Mikko tapaus, jota pohdimme Sannan kanssa, ehkä ihan liikaakin. Välillä jopa mietin, että olemmeko ihan hulluja, kun jaksamme jauhaa yhdestä ihmisestä niin paljon vaikka mitään ei edes ollut tapahtunut. Hyvin saatoimme 2-3h jaksaa höpöttää samasta asiasta :D

No nyt, kun kuviolle tuli vihdoin loppu tilanne on huojentunut ja helpottunut. Ei olis enää jaksanutkaan samaaa asiaa pohtia ja jauhaa. Nyt voi elää päiväkerrallaan ja katsoa mitä elämä tuo tullessaan ;)

Näin on käynyt kaikkien miehieni suhteen sama juttu. Niistä on vaan niin kiva juoruta ystävän kanssa kehen luottaa ja kenen neuvoihin voi luottaa. Tietää, että saa neuvoja ja muutenkin "ajatukset tehjennettyä" :D Sama asia koskee myös erästä ihastustani joka on potenssiin 10 000 kertaa vaikeampi tapaus kuin tämä Mikko. Ja   johon edelleen tunnen tunteita, vaikka suhteemme ei voisi ikinä toimia. Herra X myöhemmin lisää.

XOXO
Sara

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Sara: Mustasukkaset ämmät!

V*tuttaa suoraan sanottuna tällähetkellä ja huolella. Mustasukkasuus ja itteensä täynnä olevat naiset on ehkä ällötttävin asia maailmassa mitä tiedän. Taas tuli kohdattua näihin heikkioihin ihmissieluin...

Niinkuin puhuin aikasemminkin siitä Mikosta ja tästä naisesta. Mikko on siis ylempi esimies ja tämä nainen työkaverini. Mulla on siis joskus ollut jotain tunteita, tätä Mikkoa kohtaan, mutta enää ei sellaisia ole. Välillämme on kuitenkin flirttiä ja kemiaa joka piristää päivää mukavasti. Vielä vähän aikaa sitten ajattelin, että olisin voinut käydä panemassa, mutta viimeisetkin fiilikset karisee, kun todellisuus iskee vasten kasvoja. Nimittäin tämä mustasukkanen ämmä.

Aina, kun joudutaan samaan vuoroon töissä Minä, Mikko ja tää nainen. Niin joka ikininen kerta sen täytyy alkaa vittuilemaan ja läsyttämään jotain p*skaa! Mä en enää jaksa sitä. Seuraavan kerran, ku se avaa sen tu*pansa ja alkaa jotain avautumaan niin annan kyllä takaisin. Mä en yleensä suutu helpolla tai pienestä, mutta turhan valittaminen ja mäkättäminen v*tuttaa, kun asiat voisi sanoa niinkuin ne on. En mä ole ENÄÄ "sen miestä" iskemässä, varsinkin kun vasta nyt on paljastunut, että se on varattu? Tai niillä on ollut jotain. Ehkä? En olis tosiaan lähteny tähän soppaan ollenkaan mukaan jos olisin vaan tiennyt... mut ei tää kaksilahkeinen oo sanallakaan viitannut mitään. Mistä mä oisin voinu tietää?

Tää keitti kiehuu ja niin kovaa tässä kattilassa, että sinne en lusikkaan uskalla laittaa sekaan, eikä kiinnostakaan. Jos satun törmäämään huomenna siihen Mikkoon niin kysyn suoraan mikä on homman nimi ja selitän tilanteen. Naurettavintahan tässä on se, että mun ja Mikon välillä ei ole ollut mitään... silmäpeliä enempää. Sen voin sanoa, että en todellakaan aijo lopettaa ystävyyttä/juttelua ja silmäpeliä ja muuttaa luonnettani tämän vainoharhasen, hullun mustasukkasen naisen takia. :D

maanantai 1. lokakuuta 2012

Jatketaan aiheella vaikeat miehet

No siis tää s-tyyppi. Se lähti töihin laivalle ja sano ehkä siks ettei halua mitään vakavaa. No nyt näyttää siltä että se ei sieltä pois oo lähdössä. Se siis todennäkösesti haluaa vaan hengailuseuraa ja sitten tietysti myös sitä yhtä mitä nyt kaikki miehet enemmän tai vähemmän haluaa. Eipä se mua haittaa ja miks haittais koska mun elämäntilanne on myöskin.. hmm.. no vähän hankala millekkään seurustelulle. Eli sen kannalta kaikki ihan hyvin. Näin syksyn tullen on vähän laskenu tää huomion metsästys into joten senkään takia ei haittaa :D


Sitten toinen eli M. Siihen pitäis taas ottaa viimesen kerran yhteyttä joskus tässä kuussa ja sanoa että se on joko tai. Eikä mitään eipäs juupas leikkejä. Saman päätöksen on joutunut tekemään myös SARA ja uskoisin että elämä on sen jälkeen asteen helpompaa kun ei tarvitse enää miettiä.


Esittely. Tutustu Sannaan!

Moikka!

Oon siis toinen joka tänne blogiin jotain höpisee. Mua voisi kuvailla sanoilla urheiluhullu ja ikuinen laihduttaja joka välillä eksyy väärille poluille hakiessaan sitä huomiota :D
Intohimona sali ja ylipäänsä kaikenlainen urheilu. Vähintään neljä-viisi kertaa viikossa pitää päästä liikkumaan, muuten tulee kiukku. Bilettäminen on jäänyt vähemmällä nykyään mutta kyllä sitä täytyy päästä tuulettumaan välillä vaikka se ehkä sotiikin tota urheiluhulluutta vastaan koska sen jälkeisenä päivänä syöminen lähtee käsistä pilaten koko viikon "laihduttamisen".

Miehistä sen verran että jotenkin tuntuu että kerään ainoastaan näitä takertujia. Missä on ne normaalit miehet??!!